Tanska: koirat, säännöt, vero ja matkustaminen

Omistajan on merkittävä ja rekisteröitävä koira Dansk Hunderegisteriin, kun se on 8 viikon ikäinen; yli 8 viikon ikäinen Tanskaan tuotu koira on rekisteröitävä 4 viikon kuluessa saapumisesta. Rekisteröinti maksaa kerran 145 kr, ja muutokset, kuten uusi omistaja tai osoite, on ilmoitettava 4 viikon kuluessa (uusi omistaja ilmoittaa omistajanvaihdoksen). Rikkomuksista voi seurata sakko.[3]

Merkintä tehdään mikrosirulla tai korva- tai nivustatuoinnilla, ja sen saa tehdä vain eläinlääkäri tai Dansk Hunderegisteriin rekisteröity tunnistemerkitsijä. Omistaja maksaa merkinnän erikseen rekisteröintimaksusta. 4 kuukauden iästä koiralla on myös oltava panta-merkki, jossa on omistajan nimi ja osoite.[3]

Tanskassa ei ole koiranomistajan koetta eikä lupaa. Hundeloven edellyttää merkintää, rekisteröintiä, nimilappua ja vastuuvakuutusta, mutta koiran hankkiminen ei vaadi koetta.[4]

Koiran kolmannen osapuolen vastuuvakuutus on pakollinen (Hundeloven § 8, stk. 2), ja vakuutusyhtiö maksaa korvauksen suoraan vahingonkärsijälle. Omistaja vastaa ankarasti koiran aiheuttamasta vahingosta, ja vastuuta lievennetään vain, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut. Velvoite koskee myös koiria, jotka vierailevat Tanskassa lyhyen aikaa.[2]

Kaupungeissa ja taajama-alueilla julkisilla teillä, poluilla ja aukioilla koira on pidettävä lyhyessä talutinhihnassa tai sellaisen henkilön mukana, jolla on siihen täysi hallinta; kaupunkien ulkopuolella omistajan on estettävä sitä kuljeskelemasta, ja kunnat voivat määrätä lisää talutinvyöhykkeitä. Naturbeskyttelsesloven mukaan koirat on aina pidettävä kytkettyinä metsissä ja viljelemättömällä maalla sekä rannoilla 1. huhtikuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana. Kuonokoppa vaaditaan vain, jos poliisi sen määrää vaaralliselle koiralle (Hundeloven § 6, joka sallii myös enintään 2 m:n pituisen taluttimen).[5]

13 luetellun koiratyypin ja niiden risteytysten omistaminen, jalostaminen ja tuonti on kielletty (Hundeloven § 1 a), myös lomamatkoilla, ja poliisi voi määrätä kielletyn koiran lopetettavaksi.[4]

1. heinäkuuta 2025 alkaen koiria ei saa pitää kiinni sidottuna, paitsi lyhyesti luetelluissa tapauksissa, kuten kaupan edessä, koulutuksen tai metsästyksen aikana tai matkustettaessa; kiinni sidotun koiran on voitava kääntyä, maata ja seistä, ja sillä on oltava suoja sääoloilta.[6]

Jos koira haukkuu tai ulvoo jatkuvasti ja häiritsee naapureita, poliisi voi valituksen jälkeen määrätä sen pidettäväksi sisällä tai poistettavaksi (Hundeloven § 4). Koiran päästäminen juoksemaan toisen yksityismaalle ilman käyttöoikeutta ei ole sallittua (§ 3, stk. 3).[4]

Ei-kaupalliset siirrot noudattavat nyt komission delegoitua asetusta (EU) 2026/131, joka korvasi asetuksen (EU) N:o 576/2013 säännöt. Lemmikillä on oltava mikrosiru, voimassa oleva raivotautirokotus ja EU:n lemmikkipassi, enintään viisi koiraa, kissaa tai freettiä ajoneuvoa kohden, ellei ne matkusta näyttelyyn tai kilpailuun. Vanhojen sääntöjen mukaan annetut passit pysyvät käyttökelpoisina siirtymäajan.[7]

EU:n ulkopuolelta tulevien lemmikkien on saavuttava nimetyn matkustajien rajanylityspaikan kautta, jossa asiakirjat ja henkilöllisyys tarkistetaan. Niillä on oltava mikrosiru, voimassa oleva raivotautirokotus (annettu 12 viikon iässä tai myöhemmin, voimassa 21 päivää ensimmäisen annoksen jälkeen) ja virkaeläinlääkärin myöntämä EU:n eläinten terveystodistus sekä useimmista maista raivotautivasta-ainetesti. Kiellettyjä koiratyyppejä ei saa tuoda maahan, ja yli 4 viikkoa oleskelevat koirat on rekisteröitävä Dansk Hunderegisteriin.[8]

Useimmista EU:n ulkopuolisista maista tarvitaan raivotautivasta-ainetesti: veri otetaan vähintään 30 päivää ensirokotuksen jälkeen, testataan EU:n hyväksymässä laboratoriossa tuloksella vähintään 0,5 IU/ml, ja ennen matkaa odotetaan 3 kuukautta verinäytteestä. Ei tarvita EU:n sisäisessä matkustuksessa.[8]

Tanska ei vaadi heisimatolääkitystä. Se vaaditaan vain Suomeen, Irlantiin, Maltalle, Norjaan tai Pohjois-Irlantiin saapuville koirille, joten varaa se, jos jatkat matkaa Norjaan.[8]

Lemmikeille, jotka täyttävät säännöt, ei ole karanteenia. Lemmikki, joka ei läpäise tarkastuksia, voidaan lähettää takaisin, asettaa karanteeniin kunnes se täyttää vaatimukset (enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos raivotautisääntöjä ei noudatettu) tai viimeisenä keinona lopettaa.[8]